Lottakoulutus armeijan rinnalle

Lotta Svärd-järjestön toiminta sotiemme aikana oli esimerkillistä, tehokasta ja äärimmäisen merkittävää. Armeijan käyneiden miesten vapauttaminen viestintä- ja muonitustyöstä toi liki
25 000 sotilasta lisää rintamalle. Moni lotta vaaransi henkensä lääkintä- ja valvontatehtävissä. Vielä suurempi oli silti järjestön ja ilmiön aatteellinen puoli – maanpuolustustyöstä tuli koko yhteiskunnan tehtävä.

Suomen nykyisessä puolustusjärjestelmässä on naisten mentävä aukko. Sotatilanteessa kansalaisilla on kyllä maanpuolustusvelvollisuus, mutta ilman järjestäytynyttä toimintaa ja erityistä koulutusta on turha olettaa, että muonitushuolto, lääkintä tai edes byrokratia pelaisivat.

Tarvitsemme yleisen asevelvollisuuden puolustusvalmiutemme parantamiseksi. Silti kaikkia kansalaisia ei ole järkevää kouluttaa kiväärikomppaniaan, vaan tarvitaan ihmisiä ylläpitämään yhteiskunnan järjestelmällistä huoltoverkkoa sotatilanteessa. Tarvitsemme juuri sellaista osaamista, jota Lotilla sodan aikana oli. Ratkaisu tähän on lottakoulutus.

Lottakoulutus toimii lisänä nykyiseen maanpuolustukseen. Täysi-ikäiset miehet kutsutaan armeijaan ja naiset suorittamaan lottakoulutusta. Hyvin perusteltuja poikkeuksia voidaan tehdä myös miesten kohdalla – kuitenkin siten, että armeijan nykyinen vahvuus säilyy. Lottakoulutuksen pituus on muutama kuukausi, ja sitä järjestetään kesäisin, jolloin jatkuvaa majoitustarvetta ei synny. Kesäkoulutus mahdollistaa hyödyllisten taitojen opettamisen lisäksi myös opintojen etenemisen heille, jotka nytkään eivät armeijaan menisi.

Koulutukseen laaditaan opetussuunnitelma, jossa käydään läpi sodan kannalta relevanteimmat taidot sekä teoriassa että käytännössä – huomioiden toki myös nykyaikaisen teknologian tuomat hyödyt ja haasteet sotatilanteessa. Koulutuksen päätteeksi ihmiselle määrätään tehtävä ja asema sotatilanteessa, ja annetaan tarvittaessa jatkokoulutusta.

Miksi me tarvitsisimme tällaista?

  1. Sotatilanteessa yhteiskunnan kollektiivinen puolustustahto ja –taito ovat äärimmäisen merkittäviä asioita. Nämä toimivat vain, jos jokainen kansalainen tuodaan osalliseksi yhteiskunnan puolustamisesta. On myöhäistä alkaa harjoitella, kun vihollinen on jo maassa. Etukäteen valmistautuminen on parasta sodan ennaltaehkäisyä.
  2. Koulutuksessa opeteltavat taidot lääkintä-, viestintä- ja varustehuoltoasioissa ovat hyvin erilaisia kuin koulujärjestelmän opettamat taidot. Nykyisen uusavuttomuuden aikana en osaa sodan kannalta tarpeellisia taitoja itsekään. Myös sodan realiteetit, jotka jokaisen kansalaisen on syytä ymmärtää, käyvät selviksi, kun luennoilla käsitellään ensiavun rajoituksia rintamalla.
  3. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi kokonaisten ikäluokkien huomioiminen yhteiskunnallisissa velvollisuuksissa on tärkeää. Armeijan ulkopuolelle terveyssyistä jääville tämä koulutus olisi erinomaisen hyödyllinen vaihtoehto, ja voisi korvata miesten siviilipalveluksen. Lottatoiminta on aina lähtökohtaisesti ollut aseetonta.
  4. Lottakoulutus on kustannustehokas lisä maanpuolustukseen. Sen tarkoitus ei ole korvata armeijaa, vaan luoda uutta puolustusvalmiutta ja osallistaa naisetkin jollain tavalla maanpuolustukseen. Lottakoulutus on lyhyempi ja mahdollistaa opiskelun ilman lykkäyksiä, mutta velvoittaa myös naiset toimenpiteisiin oman maansa puolesta.

Lottakoulutus on tapa, jolla Suomen maanpuolustusvalmiutta tehostetaan, yhtäläistetään ja tasa-arvoistetaan. Se on tapa osallistaa kaikki ihmiset itsenäisen valtion puolustukseen ja yhteiskunnan toimintaan. Lottakoulutus luo taitoja, tietoja ja tahtoa auttaa.

Ja sitten se tärkeä kysymys: miksi nimeksi juuri ”lottakoulutus”?

Koska 70 suomettuneen vuoden jälkeen on korkea aika antaa näille naisille heidän ansaitsemansa arvostus.

Comments

comments